BH
» Elm's Blow Your Mind
Mikään mahti maailmassa ei olisi saanut minut ottamaan uutta koiraa - ennen kuin Trin Tazin pentueilmoitus osui silmiin. Olin itseltänikin salassa haaveillut kauniista saksanpaimenkoiranartusta, mutta koska tilaa ja aikaa ei oikein olisi ollut, olin tukahduttanut ne toiveet. Jotenkin kuitenkin ajauduin päivittäin seuraamaan pentueen etenemistä, ja lopulta oli pakko tehdä kysymys: "Onko yhtään pentua enää vapaana?". Sigitius ja jannsu lupasivat minulle heti alustavasti tyttöpennun. Onnekseni pentue oli narttuvoittoinen, ja minullekin riitti yksi varsin sulostuttava tyttönen. Olin heti alussa iskenyt silmäni kaunisilmeiseen neitoon ja jännitys oli piinaava, kun mietin saisinko haluamani. Ilo oli ylimmillään, kun ajoin kotiin toivottu kaunokainen vieressäni ;). Ihanuus jäi kyllä alkuaikoina siihen ulkonäköön, sillä Rommi oli varsin kamala pikkupentu.
Rommi sai nimensä tulisuutensa takia, sillä tämä tapaus on varsin kipakka neiti. Urokset laitetaan ojennukseen karvat pölisten, paikallaan pysyminen on yleensä mahdotonta ja töitä tehdään välillä tulenkatku suussa :D. Välillä luulen asuvani belgianpaimenkoiran kanssa. Tulevaisuudessa mahdollisessa jalostuskäytössä Rommille täytyy luultavasti valita joku lapasta muistuttava uros, muuten jälkikasvusta tulee varmaan jotain dynamiittipötköjä ja käsikranaatteja muistuttavaa... Mitään en kuitenkaan koirassani vaihtaisi, sillä kerrankin olen saanut oikeasti tehdä töitä. Rommin kanssa pienetkin saavutukset tuntuvat luokkavoitolta! Vaikka kouluttaminen on haastavaa, se on erittäin palkitsevaa. Neiti on tosin sen sortin domina välillä, että johtajuus täytyy pitää tiukasti hanskassa, oli sitten päivä tai yö. Iän karttumisen myötä olen tosin huomannut, että rajojen kokeileminen on (onneksi) harventunut. Varma olen kuitenkin siitä, että tämä Rommi säilyttää arominsa vielä seuraavat 50 vuotta.
Vaikka neidistä saa edellisen perusteella mitä luultavimmin ei-niin-hehkeän kuvan, voin vilpittömin mielin vakuuttaa, että kaiken sen häseltämisen alla Rommin sydän on puhdasta kultaa. Kaikki se energia (ja kirjailemmisesti narttumaisuus ;D) vain ovat siinä päällä. Mikään ei ole hellyyttävämpää kuin nähdä Rommi nukkumassa kasassa koirakavereidensa kanssa, tai tuntea tytön (varsin runsas) elopaino sylissä. On toisaalta hyvä että tuo pehmoilu jää kotiin, sillä toimintaa räjähtävä koira on toisaalta edukseen työskennellessään - kunhan sitä käsittelee oikein. Meidän yhteiselomme on vasta alussa, mutta jo tällä hetkellä tunnelin päässä näkyy varsin valoisa tulevaisuus.
Rommin isäpappa on enemmän käyttöpuolella menestynyt BH Hk3 SchH3 Tk3 vFIN KVA vAVA vPVA vKTV Elite's Defender. Fender on menestynyt mahtavasti useassa eri lajissa, joten kyseessä on varsinainen monitoimikoira. Rakenteeltaan se on melko maskuliininen ja lyhytrunkoinen. Rommin emä taas on jansun BH SchH2 Jk1 TK4 vPVA vAVA vKTV Kukkaniityn Ikuinen, joka sekin on kisannut lähinnä käyttöpuolella. Irina Fenderin tapaan loistanut kaikessa mihin se on ryhtynyt. Mitäpä voisi näiltä vanhemmilta odottaa? Eipä sen vähempää, kuin potentiaalista käyttökoiraa ja upeaa elämänkumppania. Sitä minä vain tässä mietin, että keneltä Rommi on perinyt piikikkyytensä... ;D.
|
A SIM-GAME DOG
» KISAKALENTERI
tietoisku
- VTR-0000
- saksanpaimenkoira
- narttu
- 26.08.2009 (NUO)
- musta-parkki
- 57cm
- KASV. Mona, Elm Street
- OM. Mona, Elm Street
|
|
